4. Verkko valmiina pyyntiin

Kuten jo olen maininnut, tavoitteet ovat perusta oppimisen ohjaamisessa. Tavoitteiden selkeys ohjaa niin opettajaa kuin oppijaakin. Oppijalla ja opettajalla on oltava myös selkeä käsitys siitä, miten esitetyt tavoitteet otetaan haltuun eli miten ne saavutetaan. Ilman tietoa tavoitteista oppijan on vaikea olla itseohjautuva ja motivoitunut. Laadin myös opintojakson aikataulun, jossa tulee esille viikko, mikä opiskeltava teema oli kyseessä, mitkä tehtävät liittyivät teemaan ja milloin, miten ja minne tehtävät palautettiin. Aikataulu selkiyttää osaltaan oppijalle oppimisen tavoitteita ja miten tavoitteisiin päästään.

Moniammatillinen yhteistyö -opintojakson tavoitteet laadin tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisesti osaamisen näkökulmasta: mitä osaamista (tietää, osaa, ymmärtää) oppijalla on opintojakson lopussa. Tästä esimerkkinä opintojakson tavoite: Oppija osaa suunnittella, toteuttaa ja arvioida omaa toimintaansa ja moniammatillisen ryhmän toimintaa asiakaslähtöisesti erilaisissa toimintaympäristöissä. Laadin tavoitteet myös jokaiselle oppimistilanteelle, esimerkkinä: Tämän oppimistilanteen jälkeen osaat kuvata moniammatillisen yhteistyön merkityksen työntekijälle, työyhteisölle ja asiakkaalle. Kun olin saanut tavoitteet osaamiseksi, ”hajotin” ne sen jälkeen kysymyksiksi ja muodostin niistä oppimisprosessin mukaiset teemat. Tämä vaihe selkiytti minulle hyvin mitä sisältöjä kuhunkin tavoitteeseen sisältyy ja pystyin tarkentamaan tavoitteita ja tehtävien instruktioita ja ohjeita.

On erityisen tärkeää, että myös jokaisessa oppimistehtävässä tuodaan oppijalle esille se, mitä tehtävän avulla opitaan (Tämän tehtävän jälkeen osaat, tiedät jne.) Tämä tuntui minusta itsestään selvyydeltä; eikö tehtävän annosta oppija näe mitä opitaan? Mutta eihän se niin ole. Mitä tarkemmin voit osoittaa oppijalle mitä hänen pitää oppia, sitä paremmin oppija osaa laatia omia, oppimista eteenpäin vieviä kysymyksiään. Oppimistehtävien avulla halusin opiskelijoiden tarkastelevan opiskeltavaa asiaa yksilöllisestä näkökulmasta: "Kerro kokemuksiasi moniammatillisesta yhteistyöstä ja mitä se mielestäsi on?" ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta: "Pohtikaa tiimissä ja kirjallisuutta hyväksi käyttäen mitä tekijöitä moniammatilliseen yhteistyöhön liittyy " ja liittävän saamansa tiedon aikaisempaan tietoperustaansa.

Asiakastapaus- oppimistehtävän avulla opiskelijat oppivat käyttämään tietoa ja soveltamaan sitä. Tehtävässä kaikki tiimin jäsenet tarkastelevat asiakasta oman asiantuntijuusalueen näkökulmasta. Tämän jälkeen he laativat yhteenvedon. Moniammatillisen yhteistyön periaatteita opiskelijat harjoittelevat laatiessaan toimintasuunnitelman kohdeyhteisöön yhteisön edustajan kanssa. Harjoittelun lopussa he pohtivat oppimispäiväkirjassaan kokemuksiaan moniammatillista yhteistyötä edistävistä ja estävistä tekijöitä.

Keskustelualueen käyttö ei takaa hyvää verkkokurssia tai kuulu pakollisena osana siihen. Olen itsekin osallistunut kursseille joissa keskustelu verkossa oli täysin merkityksetöntä oppimisen näkökulmasta. Keskustelu toimii oppimista syventävänä vain silloin kun siihen on tarvetta. Keskustelun tulee viedä oppimista eteenpäin. Suunnittelemaani opintojaksoon liittyi keskustelualue. Haluan kokeilla onnistuuko keskustelu kun ohjaan ja annan selkeät neuvot miten keskusteluun osallistutaan kuten:keskustelua tulee viedä eteenpäin (kysymykset, uudet ideat, näkökulmat); ei vain olemalla samaa mieltä edellisen keskustelijan kanssa tai "hyvä idea" -kommentilla. Minusta huonoin mahdollinen suorituskriteeri keskustelulle on "osallistu kaksi kertaa keskusteluun". Silloin ei ole kyse oppijan oppimisen ohjaamisesta.